Julkaistu alunperin Savonian Sanomissa 12.5.2023
Vastuullisuus on nouseva megatrendi. Enää ei ole kyse vain yksittäisistä ympäristökysymyksistä tai luonnonsuojelutoimista, vaan laajemmin maapallon kantokyvystä, ihmisoikeuskysymyksistä, ihmisten hyvinvoinnista, luonnon tilan parantamisesta ja oikeudenmukaisesta taloudenhoidosta. Vastuullisuutta pystyy moni kuvaamaan yleisellä tasolla, mutta syvällisempi tarkastelu osoittautuu haastavaksi. Vastuullisuuden hallinta, johtaminen ja mittaaminen on moniulotteista ja siihen liittyy pirullisia ongelmia, joiden ratkaisuun ei ole oikeita vastauksia.
Organisaatioiden vastuullisuustyö on viime vuosina noussut tärkeämpään rooliin. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilta vaaditaan nyt vastuullisuusohjelmia, joiden myötä toimijat asemoivat itsensä kestävän kehityksen kentällä. Yhteisesti sovittujen kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteiden sekä ohjelmatyön myötä vastuullisuus on laajentunut jalanjäljen hallinnasta kädenjäljen jättämiseen. Kyse on siitä, että haittojen vähentämisen lisäksi halutaan tehdä positiivinen vaikutus yhteiskuntaan.
Savonialla esimerkiksi hillitsemme toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, minkä lisäksi vaikutamme entistä enemmän siihen, että koulutamme osaajia, joilla on kykyä toimia kestävästi työelämässä, rakennamme yhteisön turvallisuuden tunnetta ja huolehdimme siitä, että taloon tulevat eurot käytetään tarkoituksenmukaisesti. Toki vastuullisuus on myös arkisia tekoja. Se on sitä, että kampusten lajittelupisteet on tarpeenmukaiset ja riittävät sekä sitä, että yhteisöissä moikataan ja kysytään mitä kuuluu.
Vastuullisuudessa vaikeaa on hahmottaa mitkä sanat ja teot ovat aidosti vastuullisia ja milloin on kyse perusteettomista väitteistä, pahimmillaan viherpesusta. Koko asian juju on avata konkretiaa ja tavoitteita vastuullisuustyössä, ei miettiä tyhjiä lupauksia ja hienoja brändisanoja. Ihmiset ovat valveutuneita ja jälkimmäisestä jää helposti kiinni. Toisaalta ei saa myöskään pelätä sitä, että tekisi asioita väärin tai epätäydellisesti. Joskus vastuullisinta on myöntää, että emme vielä osaa tätä, mutta selvitämme ja haemme kumppaneita, kenen kanssa olemme vahvempia.
Rehellinen viestintä ja vuorovaikutus niin oman organisaation sisällä kuin ympäröivän maailman kanssa avaa parhaat mahdollisuudet vastuulliseen toimintaan. Ihmiset välittävät eniten siitä, mitä organisaatioissa konkreettisesti tehdään. Toimijat, jotka aidosti rakentavat kestävämpää yhteiskuntaa ja viestivät siitä avoimesti, menestyvät tulevaisuudessa.
Saara Karkulahti
Savonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja
