Saara Karkulahti

  • Etusivu
  • Saara
  • Blogi
  • Yhteys

Yhteiskuntatieteilijä työelämässä

Kävin tänään puhumassa Kuopion Lyseon lukiolla siitä, miltä yhteiskuntatieteilijän työelämä voi näyttää. Odotin intiimiä luokkatilaa ja pienen ryhmän kanssa mukavaa porinatuokiota. Puheenvuoro olikin jo etukäteen niin suuren suosion saanut, että pidin sen juhlasalissa kymmenille kakkosluokkalaisille. #success

Kyselin viikonloppuna Linkkarissa, mitä mielleyhtymiä ihmisille tulee mieleen yhteiskuntatieteilijöistä. Aloitin tämän päivän esitykseni niillä. Sanapilveen on koottu sanoja, joita kommenteissa ilmeni. Tässä blogi-tekstissä on joitain nostoja tämän päivän esityksestä, koko esitys löytyy näppärästi tämän linkin takaa.

Miksi valitsin yhteiskuntatieteet?

Aloitin opinnot Kuopion yliopistossa vuonna 2008. Ei ole yhtä syytä sille, miksi alunperin valitsin tai päädyin opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Joka tapauksessa lukion jälkeen vietettyjen kahden välivuoden päätteeksi opiskelemaan pääseminen tuntui huikealta – ja sitähän se olikin!

Neljä tekijää, joiden olen tunnistanut vaikuttaneen valintaani:

  1. Aiempi ”menestys” yhteiskuntaopissa
    Sain hyviä numeroita yläkoulussa & lukiossa, kirjoitin reaalissa yhteiskuntaopin. Ajattelin, että minulla on luontaista taipumusta ymmärtää näitä asioita.
  2. Kiinnostus ihmisiä ja sosiaalisia suhteita kohtaan
    Olen aina kokenut pääseväni hyödyntämään vahvuuksiani ihmisten kanssa. Asiaa selviteltyäni ymmärsin, että yhteiskuntatieteilijänä tätä vahvuutta voisi päästä toteuttamaan.
  3. Yliopistokoulutus
    Kun välivuosien jälkeen hain tosissani opiskelemaan, pääsin myös amk:iin opiskelemaan sosionomiksi. Valitsin kuitenkin yliopistokoulutuksen, ajattelin sen olevan arvostetumpi tutkinto.
  4. Sattuma
    Hain moneen paikkaan opiskelemaan lukion jälkeen. Minulle ei ollut selvää, mikä opinalani tulisi olemaan. Silloinen poikaystäväni opiskeli jo Kuopiossa, joten tuntui luontevalta aloittaa opinnot Kuopion yliopistossa, kun olin sinne päässyt sisään.

TOP 5 opit työelämästä

Kokosin puheenvuorooni tärkeimpiä oppeja tähän saakka. Nuorten kanssa koen vastuullisuutta myönteisen tulevaisuuskuvan rakentamisessa. Tavoitteena on hälventää mahdollista ahdistusta ja piirtää myönteistä kuvaa työelämästä.

Tässä oma TOP 5, ei tärkeysjärjestyksessä:

  1. Kaikesta kokemuksesta on aina hyötyä.
    Tämä on aika lattea sanonta, mutta pätee hyvin. Aina sen surkeimman nakin tai ärsyttävimmän hanttihomman kohdalla ei tunnu, että siitä olisi hyötyä, mutta onpa mukava jälkikäteen huomata syy-seuraus -suhteita. Ja niitä tulee varmasti!
  2. Luottamustoimet ja vapaaehtoistyö on työkokemuksen rinnalla arvokasta pääomaa.
    Tämä ilmenee omalla kohdallani erityisen hyvin. Tänään kuitenkin sanoin, että jos omaan persoonaan ei esim. luottamustoimet sovi, ei pidä ajatella, että olisi jotenkin huonompi. Sitten kannattaa vaan miettiä, missä ne omat verkostot on.
  3. Tutkinnolla pääsee käsiksi työelämään, omilla mielenkiinnon kohteilla muokataan työelämästä mieluisaa.
    Pitkään pelkäsin valinneeni väärän tutkinnon, josta en saa mitään irti työelämään. Ihan turhaa. Omia mielenkiinnon kohteita seuraamalla olen saanut tehdä jo vaikka mitä siistejä juttuja! Yhteiskuntatieteet mahdollistaa monenlaiset työurat.
  4. Elämänmyönteisyys, avoin suhtautuminen asioihin ja ihmisiin auttaa eteenpäin.
    Elämässä ylipäänsä ei ole ikinä haittaa siitä, että on mukava toisille ja lähtökohtaisesti suhtautuu asioihin uteliaasti.
  5. Työelämä imaisee helposti mukaansa. Tärkein taito on oppia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.
    Tästä voisin saarnata useammankin päivän. Mutta kyllä se niin menee, että ensin tulee hyvinvointi ja sitä seuraa menestys. Ja menestys tässä tarkoittaa omaa kokemusta onnistumisesta.
Päivän fiilis Lyseon lukiolla.

On ihanaa olla yhteiskuntatieteilijä!

Sellanen lista jäi vielä tekemättä, jossa kiteyttäisin ajatukset siitä, mitkä asiat yhdistää yhteiskuntatieteilijöitä ja heidän työuriaan. Se sopisi minusta tällaiseen alaesittelyyn loistavasti. Ehkä seuraavaan toteutan sitten sen. 😉

Jos kiinnostaa enempi, mitä olen duunaillut työelämässä ja luottamustoimissa, tästä pääset portfoliooni ja tästä CV:hen.

Ja hei, jos sulle tarjoutuu tilaisuus käydä puhumassa omasta alastasi ja työelämästäsi nuorille, käytä tilaisuus! Tän pitäis olla meidän kaikkien yhteinen tehtävä.

Saara, ylpeä yhteiskuntatieteilijä

Viimeisimmät artikkelit

  • Vastuullisuus on aitoutta ja vuorovaikutusta 15.5.2023
  • Lautakunnan päätös Kuopion yläkouluverkosta ei ole strategian mukainen 5.5.2023
  • Kaupunki edistää liikkumista kävelyn ja pyöräilyn olosuhteilla 11.1.2023
  • 30-vuotias Savonia irrottelee ja osaa katsoa tulevaisuuteen 1.12.2022
  • Keskusta puolueelle vahva strategia ja jämäkkä toimeenpano 26.11.2022

Blogit

  • 15.5.2023

    Vastuullisuus on aitoutta ja vuorovaikutusta

    Vastuullisuus on nouseva megatrendi. Enää ei ole kyse vain yksittäisistä ympäristökysymyksistä tai luonnonsuojelutoimista, vaan laajemmin maapallon kantokyvystä, ihmisoikeuskysymyksistä, ihmisten hyvinvoinnista, luonnon tilan parantamisesta ja oikeudenmukaisesta taloudenhoidosta.

  • 5.5.2023

    Lautakunnan päätös Kuopion yläkouluverkosta ei ole strategian mukainen

    Kuopion kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi 18.4. keskeisen alueen yläkouluverkon skenaarion, jossa Etelä-Kuopioon ei tule omaa yläkoulua. Päivitimme Kuopion strategian valtuustokauden alkajaisiksi. Näkemyksemme mukaan lautakunnan päätös on ristiriidassa strategian kanssa.

  • 11.1.2023

    Kaupunki edistää liikkumista kävelyn ja pyöräilyn olosuhteilla

    Kuopion kaupungin Niuvantien saneeraukseen liittyvä kävelylle ja pyöräilylle osoitettu kohtuuton kiertotie tuo esille surullisen viestin. Näyttää siltä, että kaupungin, jonka strategian ytimessä on hyvinvointi ja resurssiviisaus, liikkumisjärjestelyissä autoilijat asetetaan etusijalle.

Kaikki blogit

Saara Karkulahti – Kohti kestävää Kuopiota