Ei laturaivolle, kyllä metsien monipuoliselle virkistyskäytölle myös talviaikaan
Sain vuodenvaihteessa kuntalaispalautteen, jossa esitettiin perusteltu huoli Neulamäen latuverkostoon ja metsissä liikkumiseen liittyvästä yhteentörmäyksestä. Latuverkosto on suunniteltu sen verran hankalasti, että ladun vieressä asuvat joutuvat kiertämään kohtuuttoman pitkän matkan maantietä pitkin päästäkseen kävelemään metsään ilman, että kulkevat ladun yli. Ja jos ladun yli kuljetaan, Neulamäen vilkkailla laduilla saa kuulla kunniansa – niin sanottu laturaivo nostaa aika herkästi verenpainetta.
Asia upposi! Olen itsekin Lapissa vieraillessa monesti ihastellut hiihtolatujen vieressä kulkevaa selkeästi merkattua ja tampattua kävelyreittiä. Ne on suunniteltu siten, että saa mukavan lenkin, mutta latua pitkin tai sen yli ei tarvitse missään vaiheessa kävellä. Hiihdon rakastajana olen myös usein tuumannut Kuopion latuja aistiessani, että saisimmeko kävelijät ohjattua pois laduilta.
Kun viestejä tuli useampia ja valtuustokollegani Aleksi Eskelinen nosti asian meidän kahden keskustelussa esille, päätimme kirjoittaa aiheesta valtuustoaloitteen. Saimme mukaan koko Keskustan valtuustoryhmän ja jätimme aloitteen viime kokouksessa 24.3.2025. Toivotaan myötätuulta virkahenkilöstön vastaukselta!
Valtuustoaloite talvikävelyreittien tekemisestä metsiin
Tutkimusten mukaan luonnossa liikkumisella ja oleskelulla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa hermostoa ja lievittää stressiä. Jo viiden minuutin oleskelu metsässä vähentää stressihormonin määrää ja laskee verenpainetta. Pidempi oleskelu metsässä parantaa keskittymiskykyä ja kohentaa mielialaa. Terveys ja hyvinvointi vahvistuvat erityisesti silloin, kun luonto on lähellä kotia.
Suomalaisten suosituin liikuntamuoto on kävely, jota ilmoittaa harrastavansa yli kaksi miljoonaa suomalaista. UKK-instituutin suosituksen mukaan reipasta kävelyä tulee harjoittaa puoli tuntia päivässä terveyden ylläpitämiseksi. Luontoon ja viheralueille pääsyn helppous kerryttää ulkoilukertoja ja sitä kautta lisääntyvät myös luonnosta saatavat terveyshyödyt. Esimerkiksi kaupunkiympäristössä olevilla kävelyn ja pyöräilyn väylillä suoritettava lenkkeily ei tuo samanlaisia terveyshyötyjä, kuin jos vastaava lenkki olisi tehty metsässä.
Hiihto on suosittu suomalainen talviliikuntamuoto, mutta kaikille se ei sovi. Osa haluaa pyöräillä talvimetsässä, osa kävellä. Metsiin muodostuukin erilaisia polkuja vapaan liikkumisen pohjalta. Näiden löytäminen, reitin ja polun pituuden ennakointi sekä kulkeminen huonompijalkaisille on kuitenkin hankalaa. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia lumikenkäilyyn.
Kävelijöiden, koiran ulkoiluttajien ja hiihtäjien risteämiset laduilla altistavat konflikteille. Riitatilanteista seuraava niin sanottu laturaivo kertoo siitä, että hiihtäjille ja kävelijöille ei ole onnistuttu talvella luomaan kaikkia liikkujia palvelevia reitistöjä metsiin.
Hyvin suunnitelluista, erityisesti talvikävelyyn soveltuvista reitistöistä olisi monia hyötyjä. Ne vähentäisivät konflikteja hiihtäjien kanssa sekä helpottaisivat löytämään sopivat reitistöt ja ennakoimaan niiden pituudet. Tämä kannustaisi liikkumaan metsissä myös talviaikaan, tuoden hyvinvointi- ja terveyshyötyjä erityisesti pimeänä vuodenaikana.
Talvikävelyreitistöjä voisi toteuttaa monella eri tavalla. Kevyimmillään merkkaamalla aurausviitalla jo olemassa olevia polkuja tai tamppaamalla moottorikelkalla urat. Kaupunki voisi teettää työt urakoitsijalla tai tekemällä hoitosopimuksen jonkin yhdistyksen kanssa. Talvikävelyyn kohdennettujen reitistöjen suunnittelu ja toteutus voitaisiin pilotoida potentiaalisimmiksi tunnistetuilla luontoliikunta-alueilla.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki laatii suunnitelman talvikävelyreitistöistä ja niiden toteuttamisesta. Reitistöt tulee suunnitella yhdessä alueen asukkaiden kanssa.
Lisätiedot:
Saara Karkulahti, kaupunginvaltuutettu
saara.karkulahti@kuopio.fi
Aleksi Eskelinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
aleksi.eskelinen@kuopio.fi
