Julkaistu alunperin Suonenjoki-lehdessä 23.10.2019
Kuntakehittäjän kynästä -kolumni
Syksy on ihanaa aikaa. Luonto tekee parhaillaan kaunista siirtymää kohti talviaikaa. Ilma on happirikasta ja tuuli tuo värin poskille. Suon reunat punertuvat karpaloista ja nuorten kuusikkojen sammalmättäiltä löytyy suppilovahveroita. Siirrymme pian pimeimpään aikaan vuodesta ja kelit kylmenevät. Nyt on paras aika nauttia luonnosta!
Olemme tehneet keväästä saakka kyselyä SavoGrown kuntien asukkaille: ”Mikä on parasta omalla paikkakunnallasi?”. Vastauksia on tullut yhteensä 169, joista 61 mainitaan metsä, luonto, vesistö tai jokin luontokohde omalta paikkakunnalta. Saamme olla onnekkaita siitä, että elämme luonnon keskellä. Luonnon hyvinvointiyhteyksiä on tutkittu paljon ja vaikutukset ovat mittavia. Tutkimusten mukaan altistuminen luonnon elementeille vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta, parantaa mielialaa, lisää energisyyttä, parantaa unen laatua ja kognitiivista päättelykykyä, alentaa verenpainetta sekä ylläpitää tasaista verensokeria, nopeuttaa paranemista, vähentää kipua, sekä vahvistaa immuunijärjestelmää. Siis WAU!
Haluan jakaa teille muutaman vinkin kivoihin luontokohteisiin alueellamme. Osa näistä on noussut esille aiemmin mainitsemassani kyselyssä ja osan olen päässyt kokemaan itse.
Tervossa sijaitseva Manginniemi on erittäin kaunis niemi Nilakka-järvessä. Niemen hiekkarannat hurmaavat ja lähestyminen on vaivatonta vesiteitse tai polkuja pitkin. Kivat polut löytyvät myös Keiteleeltä Leppäselän ulkoilureitiltä. Leppäselällä on hyvin merkattu, noin viiden kilometrin ympyräreitti laavun kera. Useampi tulentekopaikka löytyy myös Pielavedeltä Lepikon torpan kulmalta lähtevän legendaarisen Urkin polun varrelta. Oletko jo kokeillut frisbeegolfia? Nuorten mielestä paras frisbeegolfrata löytyy Rautalammilta Latsinmäeltä. Itse olen hetken aikaa hautonut mielessäni melontaretkeä Suonenjokea pitkin. Joen varrella kokee kuulemani mukaan syvää rauhaa.
Itse haen luonnosta hiljaisuutta ja rauhoittumista. Aika usein meidän alueen poluilla saa tarkastella luontoa ihan vaan itsensä kanssa. Jos vastaantulijoita ilmenee, vallitsee syvä yhteisymmärrys siitä, että moikkaus on kiva tapa huomioida muut, mutta välttämättä muita sanoja ei tarvitse vaihtaa. Viime reissullani sain kokea unohtumattoman kohtaamisen metsoperheen kanssa. Näitä elämyksiä on vaikea verrata muihin.
Saara Hanhela