Raakut ovat vain osa hätäämme – joka 9. laji Suomessa on uhanalainen

Raakkujen tuhoaminen lisää riskien määrää ja aiheuttaa tuntemattomia vaikutuksia

Stora Enson hakkuutyömaalla Suomussalmella kävi viime viikolla ilmi poikkeuksellisen laaja jokihelmisimpukoiden joukkotuho (Savon Sanomat 22.8.2024). Uhanalaisten raakkujen murskaantuminen on surullinen ilmentymä ihmisten välinpitämättömyydestä luonnon monimuotoisuutta kohtaan. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n raportin (2019) mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti eri puolilla maailmaa. Maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä. Suomen tuorein uhanalaisuus selvitys, Punainen lista vuodelta 2019 kertoo, että joka 9. laji Suomessa on uhanalainen.

Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä ja lajikadolla on merkittäviä vaikutuksia: Eliöiden elinympäristöt muuttuvat, pölytys heikkenee ja maatalouden sadot heikkenevät, lajisto yksipuolistuu sekä vieraslajit ja tuholaiset lisääntyvät, millä taas on merkittäviä vaikutuksia maa- ja metsätalouteen. Mitä kapeampi lajikirjo, sitä heikompi ekosysteemi.

Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken lämpenemisen. On todettu, että nykyinen päästökehitys johtaa noin 3 °C lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä ilman nopeita ja vaikuttavia päästövähennystoimia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisen lisäksi on ryhdyttävä toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Monimuotoinen luonto ottaa paremmin vastaan sään ääri-ilmiöitä, joiden on todettu yleistyvän myös Pohjois-Savossa. Rankkasateet, myrsky, talviolosuhteiden muutos, kuivuus ja lämpötilan nousu, näiden ilmiöiden yleistymiseen meidän tulee pystyä varautumaan paremmin. Monimuotoinen luonto on vakaampi ja varmempi toimimaan totutulla tavalla – ja toisaalta, mitä enemmän luontokatoa, sitä enemmän riskejä ja tuntemattomia vaikutuksia.

Suomen luonnon päivänä uskallan haastaa meitä miettimään omaa suhtautumistamme luontoon. Millä pienillä ja suurilla teoilla voimme varmistaa, että jatkossa niin raakku kuin yli 2600 muutakin uhanalaista lajiamme saisivat varmemman elintilan ja tukisivat sopeutumistamme muuttuvaan ilmastoon?

Saara Karkulahti
Projektipäällikkö, ilmastoasiantuntija
Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hanke
Kuopion kaupunginvaltuutettu (kesk.)