Saara Karkulahti

  • Etusivu
  • Saara
  • Blogi
  • Yhteys

Pienen Neulamäen uhraaminen on iso menetys luonnolle ja kyseenalainen arvo yrityksille

Julkaistu alun perin Savon Sanomien Lukijan Sanomat -palstalla 28.6.2025.

Kuopion kaupungin strategiassa elinvoiman kasvattaminen ja luontokadon torjunta ovat tasavahvoina. Mielestämme tavoitteet ovat yhtä tärkeitä ja kaupunkia voi kehittää molemmat huomioiden.

Pieni Neulamäki II -asemakaava hyväksyttiin Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksessa 14. huhtikuuta kahden äänestyksen jälkeen. Aiemmin kahden toimielimen käsittelyssä kaavapäätökseen jätettiin vihreiden eriävät mielipiteet sekä kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa joulukuussa 2024 että kaupunginhallituksen kokouksessa maaliskuussa 2025.

Uutisointikaupunginhallituksen näkemyksestä kaavasta tehdyn valituksen yhteydessä johtaa hieman harhaan (SS 17.6.). Näkemys yritystonttien tarpeellisuudesta juuri Pienessä Neulamäessä ei edelleenkään ole yksimielinen edellisessä eikä varsinkaan nykyisessä kaupunginhallituksessa.

Kaavasta tehty valitus käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa 16. kesäkuuta. Me tuoreina kaupunginhallituksen jäseninä emme voineet muuta kuin harmitella, ettei kyseisellä valituksella ole mahdollisuuksia mennä läpi. Yleensä vain muotovirhe tai muu päätöksenteon prosessin virhe mahdollistaa valituksen läpimenon.

Miten sopii yritysten nykypäivän vastuullisuustavoitteisiin toiminnan pyörittäminen kiistanalaisella alueella, jolla on tunnistettu olevan tärkeitä luontoarvoja? Puijo, Neulamäki ja Pieni Neulamäki muodostavat ainutlaatuisen luontoarvoja sisältävän kokonaisuuden ja ovat osa Kuopion seudun lehtokeskittymää.

Maastoltaan Pieni Neulamäki on mäkistä, kallioista ja notkelmaista. Kaikkiaan alueelle on vaikeaa ja kallista rakentaa. Pelkästään maaperän tasoittaminen kustantaa 20–21 miljoonaa euroa, kun vuokratuotoiksi 40 vuodelta on arvioitu 20–25 miljoonaa euroa. Aika heikko panos-tuotos-suhde.

Pienessä Neulamäessä on osin koskematontakin luontoa, joskin Kuopion kaupunki on valmistellut aluetta hakkaamalla puustoa etupainotteisesti suunnitelluilta tiealueilta jo ennen kaavan hyväksymistä. Emme pidä tätä käytäntöä viisaana. Muuta yritystontteja varten valmista infraa ei uudella kaava-alueella ole.

Puolustusvoimien jäljiltä alueella on ulkoiluun erinomaisesti sopiva hiekkatieverkosto. Kun ydinkaupunkialueen luontokohteet Puijo ja Neulamäki ovat aktiivisessa käytössä ja reitit kuluneita, olisi järkevää ohjata liikkumista uusille alueille. Oliko Puolustusvoimilla tarkoitus, että alueelle rakennetaan yritystontteja, kun alue luovutettiin Kuopion kaupungille?

Haluamme kehittää Kuopion elinvoimaisuutta ja mahdollistaa yritysten sijoittumisen alueelle. Emme ole valmiita tekemään tätä arvokkaiden luontokohteiden kustannuksella. Edellytämme laajempaa tarkastelua uusien yritystonttien kaavoittamiseksi ja maankäytön uudelleen suunnittelun kohdentamiseksi koko kaupungin alueella.

Annettaisiinko Pienen Neulamäen rakentamisen odottaa Sorsasalon kaavan valmistumista ja säästetään hieno luontokohde Haminalahden kulttuurimaisemassa kaikille kaupunkilaisille.

Saara Karkulahti (kesk.), Teemu Backnäs (sd.), Marja Berg (vihr.)

Kirjoittajat ovat Kuopion kaupunginvaltuutettuja ja kaupunginhallituksen jäseniä.

Viimeisimmät artikkelit

  • Pienen Neulamäen uhraaminen on iso menetys luonnolle ja kyseenalainen arvo yrityksille 30.6.2025
  • Ilmastonmuutos ja katastrofit lisäävät eriarvoisuutta 29.5.2025
  • Lähiluonnon terveysvaikutuksilla on suuri taloudellinen merkitys 19.5.2025
  • Kuka saa ja kenelle annetaan? – Ajatuksia paikkajakoneuvotteluista 7.5.2025
  • Kiitos 274 kertaa – työ valtuustossa jatkuu 14.4.2025

Blogit

  • 30.6.2025

    Pienen Neulamäen uhraaminen on iso menetys luonnolle ja kyseenalainen arvo yrityksille

    Kuopion kaupungin strategiassa elinvoiman kasvattaminen ja luontokadon torjunta ovat tasavahvoina. Mielestämme tavoitteet ovat yhtä tärkeitä ja kaupunkia voi kehittää molemmat huomioiden.

  • Saara Karkulahti seisoo valoisassa huoneessa, katsoo kameraan ja hymyilee.

    29.5.2025

    Ilmastonmuutos ja katastrofit lisäävät eriarvoisuutta

    Elämme monikriisien aikaa. Monikriisisyys koettelee sopeutumiskykyämme. Kuinka huolehdimme siitä, että jokainen ihminen on turvassa kriisin sattuessa? Yhteiskunnalla on vastuu sopeutumiskykyyn liittyvien ratkaisujen löytämisestä. Ennakointia ja varautumista tarvitaan kaikilla tasoilla: globaalisti, kansallisesti ja alueellisesti.

  • 19.5.2025

    Lähiluonnon terveysvaikutuksilla on suuri taloudellinen merkitys

    Haluan kohdistaa ajatukseni tänään kuopiolaiselle luonnolle, joka mainitaan merkityksellisenä asiana Kuopion vetovoimakyselyissä sekä asukastyytyväisyyskyselyissä. Olen pettynyt siihen, että lähiluonto mainitaan vain kaksi kertaa ympäristökertomuksessa.

Kaikki blogit

Saara Karkulahti – Kokonaiskestävän Itä-Suomen puolesta

www.saarakarkulahti.fi