Julkaistu Suonenjokilehden Vapaan ajattelijan hajatelmat -kolumnissa 6.5.2020
Korona on saanut aikaan kansallisen digimurroksen kaikissa ikäluokissa. Koulua on alettu käymään etäyhteyksien kautta, ja niin opettajille kuin oppilaille on tullut tutuksi erilaiset sähköiset opetusvälineet. Työelämässä olevista kaikki, joiden työnkuvaan sopii kotoa käsin työskentely, ovat siirtyneet kotikonttoreihin. Perheet ja ystävät pitävät toisiinsa yhteyttä erilaisten videopuheluiden välityksellä – näin huolehditaan monessa perheessä myös ikäihmisten ja perheen iäkkäimpien hyvinvoinnista. Kotikonttoreissa työskentelevien päiväkoti-ikäiset lapset ovat varmasti tulleet tutuiksi myös erilaisten tabletilla pelattavien pelien ja muiden ruutujen kanssa viimeistään nyt.
Vaikuttaisi siltä, että suomalaisten digivalmiudet ovat kasvaneet korona-aikana hurjasti. Se, mihin luulimme kuluvan aikaa vielä vuosikausia, onkin tullut arkeemme muutamassa viikossa. Uskon, että korona-ajan jälkeen hahmotamme hyvin sen, mitä asioita jatkossa kannattaa ja on jopa parempi tehdä verkon välityksellä. Nyt kun olemme oppineet hyödyntämään eri menetelmiä, tahdon todella uskoa, että menetelmät otetaan aktiiviseen käyttöön myös jatkossa.
Nyt on erinomainen hetki ottaa monipaikkaisuus ja paikkariippumaton työ tosissaan. Onhan koettu ja todistettu, että yhä useamman työ ei ole sidottu fyysisesti mihinkään paikkaan. Tämä on lupaava näkymä maaseutualueiden elinvoimaisuudelle.
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä toimi selvityshenkilönä työ- ja elinkeinoministeriön pyytämässä selvityksessä, jossa tarkasteltiin elinkeinoministerin alaan kuuluvien organisaatioiden alueellisen läsnäolon ja monipaikkaisuuden hyödyntämisen potentiaalia. Selvitystyö luovutettiin elinkeinoministeri Mika Lintilälle maaliskuun lopulla etäyhteyksien kautta. Mielestäni selvityksen kaksi kiinnostavinta esitystä liittyivät elinkeinoministerin toimialalle perustettavaan johtamisohjelmaan sekä paikkariippumattoman rekrytoinnin käyttöönottoon. Määtän mukaan monipaikkainen työ edellyttää ennen kaikkea johtamistaitoja. Paikkariippumatonta rekrytointia kannatan vilpittömästi.
Tilanne oman perheeni digi-intoilussa on eskaloitunut niin, että puolisoni ehdotti järjestäisimmekö ensi kesäksi suunnitellut häämme virtuaalisesti. Vaikka olenkin digimyönteinen, tätä ehdotusta en ottanut edes realistiseen tarkasteluun. Onhan kuitenkin niin, että tietyt asiat haluan jakaa ystävien, perheen ja läheisten kanssa ihan kasvokkain, ilman ruutujen ja internetin välikäsiä.
Saara Hanhela, vapaa ajattelija
