Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 19.5.2025
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
kiitos virkahenkilöstölle vuotuisesta ympäristökertomuksesta.
Haluan kohdistaa ajatukseni tänään kuopiolaiselle luonnolle, joka mainitaan merkityksellisenä asiana Kuopion vetovoimakyselyissä sekä asukastyytyväisyyskyselyissä. Olen pettynyt siihen, että lähiluonto mainitaan vain kaksi kertaa ympäristökertomuksessa. Myöskään indikaattoreissa se ei näy millään tavalla.
Suomessa on vastikään ensimmäisen kerran arvioitu, kuinka suuri taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla on kansantautien torjunnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Nordic Healthcare Groupin laatima selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luontoympäristöjen avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn. Ja tämä pelkästään astman lääkehoidossa sekä masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa.
Selvityksessä tuli ilmi vahva yhteys siinä, kuinka luontoon pääsy edistää mielenterveyttä. Jokainen luonnossa liikkuja sen myös itse tunnistaa: pääsy luontoon lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat arviolta 11 miljardin euron vuotuiset kustannukset Suomessa.
On yksiselitteistä, että lähiluontoa on lisättävä ja luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata ja jotta ihmiset pysyy terveenä. Me ihmiset olemme osa luontoa, yksi laji muiden joukossa ja monimuotoinen lähiluonto on meillekin elämän edellytys.
Kaupungistumisen myötä on yhä tärkeämpää ymmärtää, millaiset luontoympäristöt on kaikkein hyödyllisimpiä vastustuskyvyn vahvistamisessa ja immuunivälitteisten sairauksien, kuten astman ja allergioiden, ehkäisemisessä. Lähdetään liikkeelle siitä, että Kuopiossa päiväkotien, koulujen ja hoivakotien pihat tulisi aina lähtökohtaisesti olla täynnä monimuotoista luontoa!
Maapallon hyvinvoinnin ja ihmisten terveyden lisäksi kyse on myös taloudellisesta riskistä.
Maailman talousfoorumin arvion mukaan luontokato on kolmanneksi suurin pitkän aikavälin riski taloudelle. Merkittävimmät riskit muodostavat ilmastonmuutos ja äärevät sääolot. Nämä kolme riskiä kytkeytyvät tiukasti toisiinsa. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa ja muuttaa lajien elinoloja nopeammin kuin mihin lajit kykenevät sopeutumaan. Ilmastonmuutoksella ja luontokadolla, lähiluonnon lisäämisellä ja ihmisten sekä muiden lajien terveydellä on merkittävä kytkös toisiinsa.
Voisimmeko alkaa tarkastella asioita tiiviimmin ”yhden yhteisen terveyden” näkökulmasta? Yksi yhteinen terveys tarkoittaa ihmisen, eläinten ja ympäristön laajaa, toisiinsa kietoutuvaa kokonaisuutta.
Kumpa meillä päättäjillä olisi enemmän sydäntä ja vahvempi tahtotila säilyttää meille tärkeää luontoa ja vahvistaa sen monimuotoisuutta – sitä parasta, mitä Kuopiossa voimme asukkaille ja täällä vieraileville tarjota.
Saara Karkulahti
Kaupunginvaltuutettu (kesk)
Kaupunginhallituksen varajäsen
