Julkaistu alunperin Savon Sanomien Lukijan Sanomat -palstalla 7.5.2025.
Kuntien ja maakuntien puolueorganisaatioissa on käynnissä neljän vuoden välein toistuva massiivisen palapelin kokoaminen. Ensin puolueet neuvottelevat kunnallisten, maakunnallisten ja hyvinvointialueen luottamushenkilöpaikkojen jakamisesta. Suurin puolue kutsuu muut neuvotteluun, jossa tavoitellaan sitä, että paikkajako noudattelee mahdollisimman hyvin vaalitulosta. Puolueiden välisen neuvottelun jälkeen puolueet sopivat sisäisesti, kuka nimetään mihinkin luottamustehtävään. Uusi valtuusto tai hallitus nimeää puolueiden esittämät henkilöt toimielimiin kauden alkajaisiksi kesäkuussa, yhtiöt nimittävät uuden hallituksen yhtiökokouksissaan ja yhdistykset nimeävät hallituksen yleiskokouksissaan.
Kuopiossa jaossa oli puolueiden välisissä neuvotteluissa 210 luottamushenkilöpaikkaa. Puolueet asettivat ehdolle yhteensä 442 henkilöä.
Millä perustein paikkoihin nimetään henkilöitä?
Perinteisesti puolueet arvostavat ehdokkuutta ja poliittista vastuuta esittäen luottamustehtäviin heitä, jotka ovat olleet ehdolla vaaleissa. Muita kriteereitä tehtäviin nimitettäessä on ainakin vaaleissa kerätty äänimäärä, asiantuntemus ja pätevyys sekä tehtävien kierrättämisen periaate, eli se, että sama henkilö ei voi olla montaa valtuustokautta peräkkäin yhdessä tehtävässä. Toiset puolueet antavat arvoa järjestötyölle ja joukkueen hyväksi toimimiselle, toiset nimittävät tehtäviin vain puoluekirjan omaavia. Tasa-arvolain vaatimus edellyttää, että toimielimiin valitaan kumpaakin sukupuolta vähintään 40% paikoista.
Keskusta on Kuopiossa linjannut, että jokainen ehdokas nimetään lähtökohtaisesti vain yhteen kunnalliseen tai maakunnalliseen paikkaan. Lisäksi on esitetty tahtotila sille, että yksittäiselle ehdokkaalle tulisi vain yksi merkittävä luottamushenkilöpaikka joko kunnalliselta, maakunnalliselta tai hyvinvointialueen keskeisistä toimielimistä. Paikkojen laajemmalla jakamisella tavoitellaan vallan hajauttamista.
Luottamustehtävien haaliminen verottaa voimavaroja
Asia, josta vähemmän puhutaan, on luottamushenkilöiden jaksaminen ja voimavarat. Valtuutettuna, lautakunnassa, jaostossa tai vaikka yhtiön hallituksessa luottamushenkilönä toimiminen edellyttää jatkuvaa perehtymistä, kokouksiin valmistautumista ja niissä aktiivista osallistumista, kuntalaisten kohtaamista, ennakointia ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Kaikki tämä vie paljon aikaa ja energiaa. Mitä painavampi tehtävä, sitä enemmän vastuuta, odotuksia ja tekemistä. Toisaalta ihan missä tahansa luottamustehtävässä voi toimia näkyvästi ja vaikuttavasti.
On yksilön, yhteiskunnan ja puolueiden etu, että luottamushenkilöt ovat motivoituneita ja heidän hyvinvointiaan vaalitaan.
Vaikka nyt olisikin herkullinen hetki ehdokkaille haalia useita luottamushenkilöpaikkoja, kehotan lämpimästi arvioimaan omia voimavaroja ja panostamaan täysillä siihen yhteen kiinnostavaan paikkaan, jossa haluaa vaikuttavasti toimia.
Saara Karkulahti
Kuopion Keskustan vaalipäällikkö, puolueiden välisten neuvottelujen pääneuvottelija
