Teksti julkaistu alunperin Savonian Sanomat 02/2024 -julkaisussa 6.11.2024.
Korkeakoulut kaupunkien elinvoiman moottoreina
Uuden lukuvuoden käynnistyessä korkeakoulujen kampukset virkistyvät uusista opiskelijoista. Ilahdun joka syksy, kun Kuopion katukuvaan ilmestyy runsaasti nuoria aikuisia ja haalareissa hyväntuulisesti kulkevia opiskelijaryhmiä. Korkeakoulut ovat äärimmäisen tärkeitä elinvoimatekijöitä kaupungeissa. Nuoret aikuiset tuovat mukanaan uutta energiaa, he tuovat toiveikkuutta paremmasta huomisesta ja toimivat muutosvoimana esimerkiksi palvelujen kehittämisessä.
On tärkeää, että kaupunki on viihtyisä, palveluita on monipuolisesti, julkinen liikenne toimii ja edullista asumista on tarjolla. Mutta mikä saa opiskelijat asettumaan alueelle myös valmistumisen jälkeen? Alueen pitovoimaa tulee lisätä opintojen aikana erityisesti luomalla opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitteluun ja osa-aikatyöhön. Näitä mahdollisuuksia voi tarjota niin julkinen, yksityinen kuin kolmas sektori. Moni opiskelija löytää valmistumisen jälkeisen työpaikkansa opintojen aikana suoritetun harjoittelun kautta.
Sitran väestöselvityksen mukaan vuosittain tehdyistä muutoista yli seitsemän kymmenestä on alle 35-vuotiaiden tekemiä ja noin joka neljäs muutto yli 35-vuotiaiden tekemä. Nuoret aikuiset muuttavat opiskelemaan uudelle paikkakunnalle, mutta myös valmistuttuaan muuttavat pois opiskelupaikkakunnalta. Savoniasta valmistuu vuosittain noin 1300 korkeakoulututkinnon suorittanutta, joista kyselyjen perusteella lähes 90 prosenttia työllistyy heti valmistumisen jälkeen. Savoniasta valmistuneiden työllistyminen heti tutkinnon suorittamisen jälkeen on valtakunnallisesti huipputasoa. Ja meille alueen kehittäjille on äärimmäisen tärkeää, että se valmistumisen jälkeinen työpaikka löytyy meidän alueelta.
Win-win-win-win -tilanne vaatii yhteistä päämäärää
Elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulun tiivis yhteys on alueen elinvoimalle ratkaisevan tärkeää. Keskeistä tiiviissä yhteistyössä on varmistaa korkeakouluopintojen vastaavan työelämän tarpeita. Yrityksiin palkattavat korkeakouluharjoittelijat tuovat uusia raikkaita näkemyksiä, jotka parhaimmillaan johtavat opiskelijan työllistymiseen valmistumisen jälkeen.
Valjastamaton potentiaali piilee ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen sekä innovaatio- ja kehitystyön tarjoamasta lisäarvosta yrityksille ja liiketoiminnan kehittämiselle. Yhteisissä liiketoiminnan kehittämisen projekteissa valjastetaan ammattikorkeakoulujen osaamista yrityksiin ja tuodaan signaaleja elinkeinoelämän kehittämistarpeista.
Tampereen yliopiston väitöstutkimuksessa Mirka Leino on tutkinut korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä. Lopputulemana on W4 -malli, joka kuvaa toiminnan tuloksena luotavaa win-win-win-win-tilannetta, missä kaikki osapuolet – yritykset, korkeakoulut ja opiskelijat sekä yhteiskunta – hyötyvät tuomalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotarpeitaan yhteisen tekemisen kohteeksi ja samaan aikaan tuottamalla uutta merkittävää pääomaa toisilleen. Tällainen osaamisen siirron malli vaatii ammattikorkeakoululta ja yrityksiltä yhteiset päämäärät, luottamukselliset suhteet, jatkuvan kehittämisen ja tiedonvaihdon kulttuurin sekä erilaiset osapuolten tarpeet huomioivan yhteistyön.
Mitä vahvemman ja saumattomamman yhteyden pystymme luomaan koulutuksen, yritysten ja TKI-toiminnan välille, sitä paremmin onnistumme alueen elinvoimakysymyksessä.
Saara Karkulahti
Hallituksen puheenjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
