Muutaman päivän rauhoittumisen jälkeen haluan jakaa joitain ajatuksiani tästä erikoisesta matkasta.
Kiitos 701 + 100 kertaa
Aloitan kiitoksilla. Vaalipäivän iltana äänimääräkseni tallennettiin tasan 700 ääntä. Tarkastuslaskennan jälkeen minulle merkattiin vielä yksi ääni lisää. Haluan kiittää jokaista 701 äänestäjää, jotka ovat antaneet ainoan äänensä ja luottamuksensa juuri minulle. Olen aidosti liikuttunut ja vilpittömän onnellinen jokaisesta äänestä. 100 lisäkiitosta ansaitsevat ne ihmiset, jotka eivät voineet minua äänestää, mutta jotka toivottivat onnea, lähettivät tsemppiviestejä, tukivat kampanjaa rahallisesti tai työpanoksella, tykkäsivät some-postauksistani ja soittivat juuri silloin kun kaipasin kannustavia sanoja. Nämä ihmiset olivat kampanjassa ratkaisevassa asemassa.
Uudelta eduskunnalta odotan kuuntelun taitoa ja kauskantoista politiikkaa
Olemme nyt valinneet uuden eduskunnan. Eduskunnan, jossa on ennätysmäärä naisia – huraa! Vaalien tuloksena meillä ei ole yhtä selvää ja vahvaa ykköspuoluetta, vaan kolme tasavahvaa kärjessä. Tämä seikka huolestuttaa eduskunnan toimivuuden näkökulmasta. Mitä enemmän tasavahvoja puolueita, sitä enemmän tarvitsemme kompromisseja. Parhaiten yhteinen tahtotila ja ratkaisut syntyvät vuorovaikutuksessa. Tilanne pakottaa keskustelemaan ja kuuntelemaan. Erityisesti painotan jälkimmäistä. Kuuntelun taito on mielestäni poliitikon yksi tärkeimmistä taidoista.
Kansanedustajaksi pääseminen on kovan työn takana. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, vahvaa itseluottamusta ja itsensä tuntemista, ahkeruutta, paljon näkyvyyttä ja pikkuisen onnea. Itse toivon vastavalituilta pitemmän tähtäimen näkymää ja sen mukaista politiikkaa. Poukkoileva päätöksenteko ei vie Suomea eteenpäin.
Keskusta, viestin kirkastamista ja ilmeen raikastamista tarvitaan
Olen apealla mielellä puolueeni järkyttävästä pudotuksesta, 18 kansanedustajapaikan menettäminen on iso asia. Mitä tulee Juha Sipilän päätökseen erota puolueen puheenjohtajuudesta, ymmärrän päätöksen. Henkilökohtaisesti arvostan Sipilän tekemää tinkimätöntä ja vahvaa edunvalvontatyötä Suomen kasvun hyväksi. Keskustan tulos Pohjois-Savossa huolestuttaa erityisen paljon. Saimme läpi yhden ainoan kansanedustajan, vaikka Pohjois-Savo on perinteisesti ollut vahvasti keskustalainen maakunta. Olen huolissani valtakunnan politiikasta, kuka huolehtii maaseutualueiden elinvoimakysymyksistä?
Viime vuoden elokuussa Kuopion Keskustanaiset esittivät minua eduskuntavaaliehdokkaaksi. Samoihin aikoihin Pohjois-Savon Keskustan piirihallituksessa suunnittelimme puolueen eduskuntavaalikampanjaa. Sanoin jo tuolloin, että Keskusta tarvitsee ilmeen raikastamista ja viestin kirkastamista. Henkilökohtaisesti en pitänyt puolueen eduskuntavaali-ilmettä raikkaana eikä viestimme ollut selkeä. Minun mielestäni Keskustan ongelma on, että yritämme tarjota kaikkea kaikille. Tutkimusten mukaan onnistunut kohderyhmämarkkinointi on vaikuttavin tapa saada oma viesti perille.
Mitä jäi käteen?
Otsaan ainakin jäi entistä vahvempi Keskusta-leima. En ole itsekään vielä identifioinut itseäni niin vahvasti keskustalaiseksi, kuin moni muu näyttää olevan. Olen ollut puolueen jäsen vasta 2,5 vuotta; ihan pienen osan elämääni. Olen tietysti ylpeästi keskustalainen, tiesittekö että meidän porukkaan mahtuu myös kaltaiseni liberaalikepu? 😉
Kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa, uusia tuttavuuksia ja uusia oppimiani asioita pidän suuressa arvossa. Ihmisten kohtaamisessa ihan parasta on ollut se, että olen taas päässyt astumaan kuplastani askeleen ulospäin. Ystävä kysyi pari päivää sitten, mikä on päällimmäisin fiilis vaaleista. Totesin että olipahan mieletön elämys!
Kiitollisena mahdollisuudesta, tuesta ja luottamuksesta
Saara Hanhela
