Julkaistu Suonenjokilehdessä ”Vapaan ajattelijan hajatelmat” -kolumnissa 18.11.2020.
Otsikon mukaisella ilmauksella eräs Pohjois-Savon ilmastotyön kehittämisessä mukana oleva toimija kuvasi sitä muutosta, mitä meidän mielissämme tulisi tapahtua, jotta voimme toimia ilmastolle ystävällisemmin. Mielestäni ilmaus on erityisen onnistunut. En ole ikinä uskonut siihen, että pelottelulla tai uhkakuvien maalaamisella kehitetään yhteiskuntaa ja aktivoidaan ihmisiä.
Saan tehdä töitä hiilineutraalin maakunnan eteen Pohjois-Savon ELY-keskuksella. Kun kerron työstäni, se monesti kirvoittaa ihmisiä puhumaan ilmastonmuutoksesta. Suurin osa alkaa kertoa niistä valinnoista, joita tekevät arjessaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pieni osa muistuttaa, että yhden suomalaisen teoilla ei ole mitään merkitystä. Olen eri mieltä. Viidesosa maapallon väestöstä kuluttaa lähes neljä viidesosaa kaikista resursseista. Me suomalaiset kuulumme siihen porukkaan. Suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä 66 prosenttia muodostuu kotitalouksien kulutuspäästöistä. Yksilöiden valinnat eivät ole merkityksettömiä.
Tänä syksynä ilmestyneen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista noin 80 prosenttia pitää nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä (e2 Tutkimus & Vaasan yliopiston InnoLab 2020). Tulos on yllättävä, sillä keskivertosuomalaisen päästöt ovat vuosittain noin 10 000 kiloa CO2-ekv. Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa linjataan, että suomalaisten tulisi puolittaa päästönsä vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastokysymyksistä erityisen vaikean tekee se, että on haasteellista arvioida oman käyttäytymisen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi moni kokee elävänsä kestävästi, koska kierrättää ahkerasti. Toki jätteiden lajittelu on erinomaisen kannatettavaa, mutta ilmaston kannalta se on aivan eri asia kuin vaikka lentämisen vähentäminen.
Miten lisäisimme ilmastoinnostusta? Minua innostaa yksittäisten ihmisten tarinat vähäpäästöisestä arjesta. Innostun siitä, kun perinteiset alamme kuten maitoala ottaa etukenoa hiilineutraaliudessa ja suunnittelee työkalua tilojen hiilijalanjäljen mittaamiseksi. Innostun uusista elintarvikeinnovaatioista, joita esimerkiksi kaurasta tehdään. Innostun siitä, kun paikallinen ravintolayritys kertoo ruokahävikin vähentämisestä ja kunta kertoo aurinkopaneelien asentamisesta kunnantalon katolle.
Tarvitsemme lisää ilmastotekoja ja -tarinoita. Ilmianna omasi www.hiilineutraalipohjoissavo.fi -verkkosivuilla!
Saara Hanhela
