Julkaistu alunperin Suonenjoki-lehdessä 28.8.2019
Kuntakehittäjän kynästä -kolumni
Uusi kuntalaki tuli voimaan keväällä 2015. Siinä on kiinnitetty huomiota kuntalaisten osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Kunta- ja lähidemokratia on muuttamassa muotoaan, tulevaisuuden kunnassa edustuksellinen demokratia on vain yksi mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin. 2020-luvun vahva kunta panostaa kahteen asiaan: 1. Kunnan tärkein fokus on asukkaiden hyvän arjen tukemisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 2. Kuntalaiset osallistuvat oman elinympäristönsä suunnitteluun ja pääsevät vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön sekä palveluihin.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra hakee kunnista kumppaneita innovatiivisiin demokratiakokeiluihin vuodelle 2020. Olen herätellyt SavoGrow -alueen asukkaita kysymällä kuntademokratian ja osallisuuden nykytilasta, kehityssuunnista ja uusista ideoista kunnissamme. Itse osallisuudesta innostuneena toivon, että kuntien yhteisvoimin kokeilemme jotain uutta tapaa ottaa asukkaat mukaan kuntakehittämiseen. Tuntuu, että tarvitsemme sosiaalisen median vastapainoksi myös keskustelualustan, jossa virkamiehet ja kuntalaiset voivat olla vuorovaikutuksessa arvostavassa ja avoimessa hengessä.
Hyviä esimerkkejä rakennetun ympäristön osallistavasta suunnittelusta löytyy Suomesta useita. Espoossa otettiin nuoret mukaan kouluympäristön suunnitteluun MuotoileMaa! -projektissa. Tuloksena on päästy seuraamaan paikan identiteetin vahvistumista, ilkivallan vähentymistä ja yhteisöllisyyden kasvamista. Lapinjärvellä otettiin kuntalaiset mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan puistoaluetta. Lopputulos palvelee ja miellyttää kuntalaisia, mutta myös alun perin asiantuntijoiden luoma budjetti jäi osittain käyttämättä.
Ne kunnat, jotka onnistuvat sekä muuttamaan kunnan työntekijöiden toimintakulttuuria, että konkreettisesti luomaan kuntalaislähtöistä toimintaa, tulevat pärjäämään kuntakentällä. Lähtökohtana tulee olla, että jo ajatus siitä, että kunta on luonut edellytykset osallistumiselle ja vaikuttamiselle, lisää koettua hyvinvointia.
Tiesittekö muuten, että vain 56 % koko maailman kansalaisista elää demokratiassa? Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että demokratia heikkenee kehittyvissä maissa. Pystyisimmekö taklaamaan tätä kehityssuuntaa vahvistamalla omaa lähidemokratiaa?
Saara Hanhela
